Selma Lagerlöf

| kuolinpaikka = Östra Ämtervik, Värmlanti | ammatit = opettaja, kirjailija | äidinkieli = ruotsi | kansallisuus = | aikakausi = 1891-1938 | tyylilajit = romaanit, runot | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = ruotsi | pääteokset = ''Kyösti Berlingin taru'', ''Peukaloisen retket villihanhien seurassa'', ''Jerusalem'' | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = Nobelin kirjallisuuspalkinto | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = }}

Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf () (20. marraskuuta 1858 Mårbacka, Östra Ämtervik, Värmlanti, Ruotsi – 16. maaliskuuta 1940 Mårbacka, Värmlanti, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, jolle vuonna 1909 myönnettiin ensimmäisenä naisena Nobelin kirjallisuuspalkinto. Hänestä tuli myös vuonna 1914 Ruotsin akatemian ensimmäinen naisjäsen.

Vuosina 1885–1895 Lagerlöf toimi opettajana tyttöjen lukiossa Landskronan kaupungissa. Tuolloin hän voitti viikkolehden kirjoituskilpailun otteilla ''Gösta Berlingin tarusta''. Vuonna 1895 Akatemian ja perheen tuki rohkaisivat häntä jättämään opetustyön ja siirtymään täysipäiväiseksi kirjailijaksi. ''Gösta Berlingin tarun'' lisäksi Lagerlöf on kirjoittanut muun mussa lastenkirjat ''Peukaloisen retket villihanhien seurassa'' ja ''Peikkoja ja ihmisiä''.

Lagerlöfin kuva oli Ruotsin 20 kruunun setelissä vuosina 1997–2015. Vuonna 1928 Lagerlöfille myönnettiin kunniatohtorin arvo. Hänestä on tehty myös useita patsaita.

Lagerlöf oli Ruotsin kansalliskirjaston mukaan vilkkaassa kirjeenvaihdossa. Koottuna on noin 17 000 henkilön Selma Lagerlöfille lähettämiä kirjeitä noin 42 000 kappaletta. Joukossa ovat Juhani Aho, Albert Edelfelt, Alexandra Gripenberg, Lucina Hagman, Yrjö Hirn, Larin-Kyösti, Jean Sibelius, F. E. Sillanpää ja Matilda Wrede. Kungliga Biblioteket muuttaa Lagerlöfin käsikirjoituksia digitaaliseen muotoon. Wikipedian tuottama